Balettia koko kesä

Annetaan seuraavaksi aikuisbaletissa käyvän Hanna H:n kertoa balettikesästään:

Kevätlukukauden lähestyessä loppuaan minua alkoi ahdistaa tuleva kesätauko baletista. Kevätnäytösharjoitusten vielä pyöriessä murehdin jo tuntien loppumista ja intensiivisen harjoittelun päättymistä. Toisaalta loma on hyvää aikaa ladata akkuja ja harrastaa jotain aivan muuta; tykkään liikkua luonnossa ja pyöräillä ja ajattelin, että ehkä on hyvä välillä keskittyä niihin ja antaa omalle kropalle toisenlaisia haasteita. Toisaalta ajatuksissa häilyi pelko jalka- ja selkäsäryistä, jotka yleensä saan riesakseni pari viikkoa balettitreenien päättymisen jälkeen. Kuinka tasapainotella lepäämisen ja treenien kanssa? Olisiko sittenkin mahdollista treenata balettia kesälläkin, edes vähän? Toki oli luvassa kesän tiiviskurssit baletista ja nykytanssista, joihin ilmoittauduin, vaikka tiesin, etten töiden takia ihan kaikille tunneille pääsisikään. Kun on tehnyt aina syksyn ja kevään kovasti töitä sen eteen, että on edistynyt jossain, ei halua kovan työn menevän hukkaan. Jonain päivänä pukuhuoneessa sanoin ajatukseni ääneen ja Kristiina sanoi heti, että hän haaveilee myös balettiharjoituksista kesäksi. Pitäisikö meidän aina yöllä hiipiä salaa Relevéhen ja pitää omat treenit pimeässä?

No ei onneksi tarvinnut. Kysyimme Hannalta asiasta ja teimme kaikkia osapuolia hyödyttävän diilin. Saimme salin avaimet käteen ja koko kesäksi salin käyttöömme silloin, kun siellä ei ole muuta toimintaa! Aivan mahtavaa! Sitten aloitimmekin innosta kihisten omien sarjojen suunnittelun ja sopivien musiikkien etsimisen. Youtubesta etsittiin silmät kovana keskilattiasarjoja ja kärkitossuharjoituksia. Tarkoitushan oli tietysti kehittyä siinä ja tässä ja tuossa, eli siis lähinnä kaikessa. Kun palaisimme syksyllä tunneille, olisimme notkeampia ja nopeampia ja kärkitossutyöskentelymme olisi aivan omaa luokkaansa. Kahdestaan harjoittelun lähtökohdat olivat siinä mielessä hyvät, että olemme tanssijoina aika saman tasoisia. Kristiina on toki tanssinut jo nuorena ja notkeudessa meitä on yhtä järkevää verrata kuin kuminauhaa ja rautakankea, minä olen se jälkimmäinen, mutta muuten työskentelymme on samalla tasolla. Olemme molemmat innokkaita oppimaan ja jaksamme yrittää uudestaan ja uudestaan ja kannustamme toisiamme.

 

Kuinkas kaikki sitten menikään? Noh, ensinnäkin toimivien sarjojen tekeminen on tosi vaikeaa. Kummin päin opettajat oikein tekevät sen? Pitäisikö ensin valita musiikki ja rakentaa sarja sitten sen pohjalta? Meillä oli joitakin sarjoja valmiina ja joitakin keksimme lennosta. Monesti kävi niin, että etsiessämme meitä molempia miellyttävää musiikkia olimme ehtineet tehdä sarjan jo seitsemän kertaa markkeeraten, ennen kuin sopiva kappale löytyi. Huh huh. Saimme kuitenkin monta toimivaa harjoitusta kasaan! Kesäloman alussa tilaamiani uusia kärkitossuja odotin postista sormet ja varpaat innosta syyhyten. Paketti tuli, mutta lähettäjä oli laittanut pakettiin väärän kokoiset tossut! Yääää, kuinka näin voi käydä!? Kesä kului koko ajan ja jouduin laittamaan takaisin jalkaani jo kerran hyllyttämäni, oksalakalla jo kahdesti korjaillut vanhat tossut, jotka ovat lähempänä aamutossuja, kuin kärkitossuja. Yhdessä tekemämme sukkahousutilauskin käväisi jostain syystä ensin Kanadassa, ennen kuin saapui meille. Noh, onneksi oikeat tossutkin saapuivat aikanaan ja istuivat jalkaan täydellisesti.

Vaikka yhdessä harjoittelu oli jollain tavalla rennompaa, kuin opettajan vetämällä tunnilla, olimme silti tunnollisia puurtajia. Pidimme kiinni balettitunnin perinteisestä rakenteesta ja teimme aina kunnon alkulämmittelyt ja siirryimme tankosarjojen kautta keskilattialle. Aika paljon teimme myös tankosarjoja keskilattialla ja vaikka minusta ei, jostain kumman syystä, näiden kahden kuukauden aikana prima ballerinaa tullutkaan, niin tasapaino ja kehonhallinta kyllä kehittyivät. Kunto kehittyi myös, koska emme paljoa pitäneet taukoja sarjojen välissä, vaan ahmimme aina yhdelle kerralle niin paljon tekemistä, kuin vain keksimme. Yritimme ja erehdyimme monta kertaa, emmekä lannistuneet epäonnistumisista. Saman mentaliteetin haluan säilyttää syksylläkin; teen tätä itseäni varten, omat epäonnistumiset tai toisten osaaminen eivät ole minulta pois, vaan ne vievät eteenpäin.

Omaan tahtiin treenaamisessa oli hyvää sekin, että kelloa ei tarvinnut tarkkailla. Aina ehti tehdä sen, mitä halusi. Kunnon venyttelytkin ehti tehdä salilla. Venytellessä oli hyvää aikaa jutella ja tutustua paremmin; meillä onkin Kristiinan kanssa yllättävän paljon muutakin yhteistä, kuin ikä! Olemme molemmat asuneet mm. Kiinassa ja kokemuksia vertaillessa venyttely kävi kivuttomammin. Kotiin lähtiessä teki aina mieli kiinalaista ruokaa... Kesä kului hurjan nopeasti. Paljon ehdittiin, mutta paljon ideoita jäi vielä varastoon.Yhteisten treenien loppuminen tuntui hieman haikealta, mutta toisaalta ohjatuille tunneille palaaminen ja kaikkien tuttujen näkeminen tauon jälkeen tuntuu mukavalta. Syksyltä en odota enää salamakehitystä, enkä kurkottele liian korkealle. Odotan kuitenkin haasteita, yhdessä tekemistä ja inspiroivia tunteja. Jos jonkin realistisen tavoitteen haluan itselleni asettaa, niin se on saada omaan tekemiseen lisää tanssillisuutta ja ilmaisua.

Kiitos Kristiinalle huipusta balettikesästä! Kiitos Hannalle tästä mahdollisuudesta! Ihanaa syksyn alkua kaikille pienille ja isoille ballerinoille! Nähdään Relevéssä!

Terkuin,

Hanna H.

(kuvat ovat Hanna H:n ja Kristiinan ottamia)

Kun aikuiset eivät malta pysyä pois balettisalista - edes kesällä

Annetaanpa puheenvuoro Relevén aikuisbaletissa käyvälle Kristiinalle:

Kun balettikärpänen puraisee, niin kesälläkään ei malta levätä. Saimme Hanna H.:n kanssa mahdollisuuden vuokrata Relevén salia kesän ajaksi ja jatkaa treenaamista läpi kesän. Hyvin me on käytykin, pari kolme kertaa joka viikko. Ja mitä tavoitteita kesälle oli: hurjasti lisää notkeutta, sujuvia tuplapiruetteja ja fouetté-piruetteja, siistejä piruetteja kärkitossuilla ja taivaisiin nousevia developpéita. Täytyy sanoa, että tavoitteet olivat vähintäänkin kunnianhimoisia. Developpé à la seconde nousee ehkä viisi senttiä korkeammalle kuin keväällä ja jokaisella treenikerralla muutama tuplapiruetti onnistuu. Fouettéita ei ole edes ehditty kokeilla ja kärjillä tehdyt piruetit muistuttavat enemmän bambia jäillä…

Ehkä ojennus voi kovalla harjoittelulla parantua vielä näin aikuisenakin?

Mutta kyllä me jotain opittiin! Ensimmäinen opetus oli se, miten paljon aikaa, vaivaa ja mielikuvitusta vaaditaan, että tunnille saadaan keksittyä sarjat ja niihin sopivat musiikit. Työkaluiksi omat ideat, Youtube ja Spotify. Ja miten vaikeaa on kirjoittaa sarjat ylös, onko näihin olemassa joku järjestelmä jota opetetaan baletinopettajakouluissa?? Pikkuhiljaa, viikko viikolta meidän sarjoissa alkoi olla jotain järkeä ja musiikit löytyivät ilman hakemista. Ja se tankosarjan vaikea frappé sarja, joka kopioitiin suoraan Youtubesta – ensimmäisen kerran jälkeen olimme luovuttaa, kun jalat eivät liikkuneet tarpeeksi nopeaan tahtiin. Sitkeän harjoittelun jälkeen se näin elokuussa sujuu kuin vettä vain! (ja tuntuu oikeastaan aika helpolta, olikohan se oikeasti niin vaikea?).

Arvelisin, että balettisarjojen muistiinpanojen tekemiseen on joku parempikin keino. Helpottaisi, jos edes muistaisin kaikkien liikkeiden nimet!

Hyvä puoli keskenään treenaamisessa oli, että kaikkia haastavia juttuja pystyi harjoittelemaan niin monta kertaa kuin halusi. Ja se, että kahden tunnin aikana ehti tehdä kaiken mahdollisen: tangossa, keskellä, hyppyjä, piruetteja, kärjillä, you name it. Paitsi variaatioita ei ehditty, niihin me siirrytään vasta viimeisellä viikolla :D. Kärkitossutyöskentelyyn on saanut lisää varmuutta, kun toistoa tulee enemmän. Huonona puolena taas on se, että sarjat tulee tehtyä ehkä 85-prosenttisella teholla, kun Hanna-open valvova silmä ei ole paikalla. Ja vähän jännittää myös, mitä kaikkia virheasentoja on kesän aikana tullut, kun kukaan ei ole ollut korjaamassa.

Tutu päällä olokin on ylväämpi!

Lähipiirin mielestä hyvä puoli kesäharjoituksissa on ollut, että höpisen kaikki balettijuttuni jossain muualla kuin kotona. Venyttelyjen aikana on hyvin ehditty vaihtaa kuulumiset, keskustella uusien kärkitossujen hankinnasta ja eri balettityylien eroista.

Uudet ihanat tossut, Capezio Tiffany 126.

Jos et ole vielä käyttänyt Youtubea harjoittelun apuna – kannattaa aloittaa! Jos haluat treenata valmiiden tanko- tai keskilattiasarjojen kanssa tai harjoitella esim. parempaa aukikiertoa, piruetteja tai tyylikkäämpiä arabeskejä, seuraa Kathryn Morgania. Vaganova Academy exams –haulla puolestaan löytyy Vaganova-tekniikan sarjoja kaikilta luokka-asteelta. Me on esimerkiksi käytetty kesätreeneissä luokkien 2 ja 3 kärkitossuosuuksia. Youtubesta löytyy myös monta hyvää videota nilkkojen vahvistamiseksi. Toiveena olisi ollut tehdä kesän aikana Pizzicato-variaatio, mutta ballonnéet eivät vielä sujuneet (kohdassa 1:24). Ehkä nilkat ovat tarpeeksi vahvat ensi kesänä?

 

Suurkiitos treenikaveri Hannalle kesästä! Kesä olisi ollut paljon tylsempi ja laiskempi ilman sinua.

- Kristiina  

@joenkristiina    





(kaikki kuvat Kristiinan ja Hanna H:n ottamia)